tag:blogger.com,1999:blog-5851870676050130526.post8482295715551333463..comments2023-06-14T11:37:28.744+03:00Comments on Kuinka outoa: Kiva juttutuokioJadekivihttp://www.blogger.com/profile/08690518171305682361noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-5851870676050130526.post-27918022017129381332012-10-05T21:04:07.066+03:002012-10-05T21:04:07.066+03:00Aaws näitä ja noita sun äitijuttuja terveisin aura...Aaws näitä ja noita sun äitijuttuja terveisin aura, joka koittaa tottua raskausuutisiin ja uuteen älypuhelimeensa.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5851870676050130526.post-69236863397512169272012-09-28T12:52:44.617+03:002012-09-28T12:52:44.617+03:00Tosi pitkään sun äidillä pysyi sisällä tuo tuulimu...Tosi pitkään sun äidillä pysyi sisällä tuo tuulimuna. Minulla oli tuulimuna-raskaus kaikkine raskausoireineen ensimmäisen ICSI:n tuoresiirrosta. Alkuraskauden ultrassa rv 7+0 lääkäri totesi ensin, että "selvästi kohdun sisäinen raskaus", jolloin huokaisin syvään helpotuksesta, mutta sitten näin lääkärin ilmeen synkkenevän ja pitkään ultrattuaan hän totesi, että "valitettavasti en löydä sikiökaikua - olen todella pahoillani". En ikinä unohda tuota lausetta ja vieläkin tuo ajatuskin kuristaa kurkkua. Lääkäri sanoi, että yleensä suunnilleen rv 10 paikkeilla alkaa vuoto. Minulla tuo vuoto alkoi samana aamuna, kun olin menossa uusintaultraan reilun viikon kuluttua tuosta varhaisultrasta. Toivoa ei ollut, mutta lääkäri sanoi, että halutessani voin odottaa vielä viikon ja tehdään uusi ultra, jossa varmistetaan että todellakin on tuulimuna. Mitään vuotoa ei missään vaiheessa ollut ollut tuota ennen ja olin seitsemännessä taivaassa.<br /><br />PAS:ista alkunsa saanut raskaus (jonka 4 kk ikäinen lopputulos nukkuu nyt päikkäreitään) oli aivan erilainen. Pahoinvointi oli paljon voimakkaampaa. Väsymys oli valtaisaa. Tiputteluvuotoa tuli pieniä määriä muutaman päivän välein. Pelkäsin kuollakseni. Muistin vaan lääkärin sanoneen, että tuulimunaraskaus ei yleensä vuoda, kuin vasta tuolloin rv 10 tienoilla, joten ajattelin että toinen tuulimuna ei ainakaan ole kyseessä. Vasta rakenneultran jälkeen pystyin rentoutumaan ja uskomaan että meille saattaa tulla vauva. Ensimmäiset 20 viikkoa murehdin koko ajan, enkä yhtään pystynyt iloitsemaan raskaudesta. Koko ajan ajattelin että onni otetaan pois, jos uskallan olla onnellinen.<br /><br />Äitini pungersi minua ja veljeäni ulos vuorokauden kumpaakin. Itse laitoin paremmaksi ja kesti 27 h 44 min. Supistuksia oli 2 vuorokautta, joten unta ei tullut kahteen vuorokauteen ennen pojan syntymää.<br /><br />Äitini ei oikein osannut suhtautua, kun kuuli hoidoistamme. Hänen mielestään se oli jotenkin "luonnotonta". Sen vuoksi en osannut missään vaiheessa hänen kanssaan puhua raskaudestani. Tuntui kauhean kiusalliselta. Oli vaan pakko kertoa, kun hän alkoi paasata, kuinka oli korkea aikakin, jos aikoo lapsia "hankkia" ja sanoin että 5 vuotta siihen meni, että jos se minusta olisi kiinni, niin lapsia olisi tässä vaiheessa vaikka kaksikin.Annikahttps://www.blogger.com/profile/15443392172092585049noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5851870676050130526.post-8415827006757779762012-09-27T21:30:31.912+03:002012-09-27T21:30:31.912+03:00Meillä äippä on pistellyt mut ja veljet ulos alle ...Meillä äippä on pistellyt mut ja veljet ulos alle 5h, mun kohdalla ponnistusvaihe oli kestänyt tasan yhden supistuksen. Meikäläinen pungersi tyttöä ulos 3 päivää ja lopuksi mentiin leikkurin kautta. Että joo... Mutta sitä piti tulla sanomani että olen tosi iloinen Jadekivi sun puolesta tästä raskaudesta. Onnea tuhannesti ja taas tuhannesti!!Katjahttps://www.blogger.com/profile/03678967905644344447noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5851870676050130526.post-12541152425507081292012-09-27T14:00:46.512+03:002012-09-27T14:00:46.512+03:00Mun äitin synnytyksen on ollut kaikki helppoja ja ...Mun äitin synnytyksen on ollut kaikki helppoja ja nopeita, kaikki mennyt yliajallekin. Mulla molemmat helppoja, nopeahkoja ja pari viikkoo yli LA:n. Aika monesti kuulee sanottavan, että äidin ja tyttären synnytyksissä on jotain samaa. Kyllähän se ruumiinrakenne voi äidiltä periytyä ja se kuitenkin vaikuttaa synnytyksiin. Eiköhän sullakin se lapsi jotenkin saada ulos. Ja synnytyskipu on kuitenkin niin erilaista kuin mikään muu kipu, ettei sitä voi verrata muihin. Mulla ainakin moni muu kipu on myös ollut paljon kovempaa kuin synnytyksessä.<br /><br />Mulla on äitin kans ollut aina läheiset välit, mutta kyllä ne on nyt vielä läheisemmät kuin ennen. Soitellaan päivittäin ja nähdäänkin vähintään kerran viikossa. Musta on ihanaa, että lapset saa läheiset välit isovanhempiin, joten koitan senkin takia vaalia suhteita (myös anoppiin...)Veerahttps://www.blogger.com/profile/07056144918895899414noreply@blogger.com