keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Seitsemäs viikko

Miten aika voi mennä näin nopeasti?
Mä muistan lukeneeni marinoita siitä, kuinka alkuraskaus tuntuu kestävän ikuisuuden. Mä olen kyllä ihan eri mieltä tällä hetkellä. Piinapäivät ne hitaasti kuluivat, varsinkin ne viimeiset, kun piti aina odottaa seuraavaa päivää, että voi testata uudestaan.

Viimeisestä testistäkin on jo yli viikko, ensimmäisestä 2,5 viikkoa. Alkuun ajattelin, että ultraan on aivan sairaan pitkä aika (3vk), mutta nyt on jäljellä enää kuusi päivää odottelua ja tähän asti on päästy jo tuskastumatta. Illat tosin menee torkkuen sohvalla, joten se ehkä vaikuttaa ;)

Pahoinvointia ei ole näkynyt, eikä oireet muutenkaan ole mun mielestä ihmeemmin lisääntyneet. Vatsaa turvottaa iltaisin aika hurjasti, ja tissit on kipeät erityisesti öisin, mutta siinä ne oireet melkein olivatkin. Hiilarihimoja on kyllä myös, ja siitä syystä naama kukkii ja peilikuva ahdistaa. Tänään pitää alkaa skarppaamaan taas, kun ei tämä roskaruuan, sipsien ja pastan syöminen varmaan ole se paras ruokavalio kovaa vauhtia kehittyvää vauvaakaan ajatellen.

Mieliala on todella seesteinen ainakin toistaiseksi. Ollaan ihan onnemme kukkuloilla miehen kanssa.
Ei tätä vaan osaa vieläkään uskoa todeksi.

3 kommenttia:

  1. Minulla alkuraskaus oli sellaista ristiriitaista aikaa, kun odotti sitä viikkoa 12 pääsyä turvallisemmille vesille. Siirto tehtiin toukokuun lopussa, joten turvalliset ajat sattuivat sitten sinne kesän lopulle...

    Oli hassua odottaa vaan kesän loppumista, että raskaus olisi sitten paremmalla puolella :)

    Epäuskoa esiintyy luultavasti vielä pitkään. Nytkin, vaikka niitä potkuja silloin tällöin tuntuu niin siltikin välillä tuntuu niin käsittämättömälle.

    Olen ollut ylipainoinen jo ennen raskauttakin, joten mikään ei tavallaan ole muuttunut. PCOn takia menkat tulivat vain muutamia kertoja vuodessa, sekään ei ole muuttunut. Raskausoireita ei juuri ole... Tuntuu hullulta, että silti minussa kasvaa uusi elämä <3

    Mut eiköhän se sieltä vielä konkretisoideu meille molemmille! Oikein paljon onnea matkaan :)

    VastaaPoista
  2. Ihmeellistä miten "pitkällä" jo olet (ja ollaan) :)
    Aika kuluu mutta mitä enemmän tälle asialle antaa aikaa eli miettii mahdollisuutta että kaikki menisikin hyvin, sitä pidempi aika ensimmäiseen ultraan tuntuu olevan. Eihän sinne oikeasti ole, mutta siltä se tuntuu :)

    Iloa onnen kukkuloille teille!

    VastaaPoista
  3. täällä kans yks oireeton, koska oireita ei liiemmin ole uskon että koko juttu on ollut unta. hmph.

    VastaaPoista