6,5kk iässä oli selvästikin uuden kehitysharppauksen aika. Tyttö on nyt ilmeisesti keksimässä, miten ryömitään ja onkin jo jokusen kerran päässyt pieniä matkoja eteenpäin. Aikaa tähän tosin vielä kuluu melko paljon ja etenemismatkat voi laskea muutamissa senteissä. On kyllä hauskaa seurattavaa, kun toinen ensin heiluttelee jalkojaan melkoisella tahdilla, sitten nousee pylly pystyyn ja kurotellaan kiinnostavaa objektia kohden.
Tyttö on nyt myös alkanut tunnistamaan nimensä. Hymy ainakin nousee huulille nimen kuullessaan ja pää kääntyy siihen suuntaan, missä kutsuja on :)
Sormiruokailua on jatkettu, mutta jonkin verran tulee tarjottua ruokaa myös soseutetussa muodossa, jos sormiruokaillen ei ole näyttänyt päätyvän mitään suuhun asti. Eipä ne soseetkaan oikein tunnu uppoavan, joten saattaa mennä monta päivää niin, että kiinteää ruokaa menee mahaan asti ehkä 2-4 lusikallista ja nekin yleensä iltapuuroa tai hedelmäsosetta. Onneksi toisina päivinä taas maistellaan innolla ihan kaikkea ja ruokaa menee isoja määriä sekä sormin, että syötettynä. Väkisinkin sitä silti hiipii mieleen huoli, että saako tyttö tarpeeksi ruokaa. Mutta kai se on vain luotettava, että tyttö syö sen verran, mitä tarvitsee.
Seuraavassa kuvassa on ikuistettuna parin viikon takainen katastrofi, kun tutustuttiin loheen ensimmäistä kertaa. Lohi ja avokado päätyi lopulta ihanaksi punavihreäksi mössöksi pöydälle, ja siitä pienissä erissä lattialle. Koostumus oli selvästikin mielenkiintoinen, mutta ei nähtävästi kelvannut ruuaksi.
"Tadaa!"
Olen nyt uskaltautunut laittamaan jonkin verran mausteita tytönkin ruokiin ja tullut huomanneeksi, että se selvästi lisää mielenkiintoa niihin. Lohikin maistui seuraavalla kerralla ihan eri tavalla, kun se oli höyrytetty kasvisten kanssa ja päälle laitettu ripaus mustapippuria ja yrttejä. Vaikutti olevan suorastaan herkullista!
Tutkimusmatkailija-vaihe on kiihtymässä. Napit, vetoketjut ja muut pienet yksityiskohdat kiinnostaa valtavasti. Hoitolaukun remmit ja sisältö on myös todella jänniä. Viime päivien suurin hitti taas on ollut erään postipaketin pehmusteena toiminut ilmalla täytetty "tyyny". Rapisee kivasti, pysyy hyvin käpälässä ja ei nähtävästi poksahda ihan helposti, vaikka sitä on maisteltukin aika urakalla.
Kohta alamme olla kyllä pulassa, koska tyttö on alkanut osoittaa kiinnostusta myös niitä tavaroita kohtaan, jotka eivät ole maatasossa. Viikonloppuna likka päätti nimittäin yllättää, ja alkaa tutkimaan kestovaippaimujen ihmeellistä maailmaa. Onneksi oli kännykässä kamera, niin sain ikuistettua tämän ensimmäisen kiipeilyharjoituksen.